Valikko Sulje

Upseerikerhon historiaa

Santahaminan Upseerikerhon historia alkaa Vapaussodasta sekä saarelle sen jälkeen vuonna 1919 ensimmäisenä sijoitetusta ruotsinkielisestä Nylands Regimentens Bataljon/Uudenmaan Rykmentin pataljoonasta, jolla tiedetään olleen upseerikerho Santahaminassa. Kerho toimi todennäköisesti jo silloin nykyisessä kerhorakennuksessa siihen asti, kun rykmentti lähti talvisotaan 1939.

Sotien jälkeen, ennen syksyä 1955, vanhan tavan mukaan eri joukko-osastoilla oli kullakin oma kerhonsa. Santahaminassakin oli tuolloin kaksi tai jopa kolme eri upseerikerhoa. Ilmatorjuntamiehillä oli oma kerhonsa Papinlahdessa sen perinteisessä merkityksessä ruokailumahdollisuuksineen ja säännöllisine aukioloaikoineen. Kadettikoululla oli oma upseerikerhonsa Kadettikoulun päärakennuksessa, mutta tämä kerho oli pikemminkin löyhä nuoren upseerikunnan yhteenliittymä kuin varsinainen upseerikerho, eikä sillä ollut ruoka- tai alkoholitarjoilua. Jääkäripataljoona 2:lla on ollut oma upseerikerhonsa todennäköisesti ainakin vielä vuonna 1954, mutta ei ilmeisesti enää vuonna 1955. 

Pääesikunta käski kuitenkin loppusyksystä 1954 keskittää alkoholin anniskelun vain yhteen upseeri- ja yhteen aliupseerikerhoon kaikissa varuskunnissa tai varuskuntakaupungeissa ja -kauppaloissa. Santahaminassa tämä johti Santahaminan Upseerikerhon perustamiseen syksyllä 1955. Santahaminan Upseerikerho r.y. syntyi siis sotilaille melko luonnollisesta syystä, käskystä.

Santahaminan Upseerikerho r.y:n perustava kokous pidettiin 16.9.1955 Jääkäripataljoona 2:n Upseerikerholla. Ei ole täysin varmaa mitä rakennusta tällä tarkoitettiin, mutta on syytä vahvasti epäillä kyseessä olleen juuri rakennus C 12 eli nykyinen kerhorakennus osoitteessa Santahaminantie 9. Merkittävä osa myös Santahaminan Upseerikerhon tuolloisista kalusteista oli nimenomaan JP2:n kerholta peräisin.

Santahaminan Upseerikerho r.y. on kirjattu PRH:n  Yhdistysrekisteriin 18.11.1955.

Kerhoravintolana nykyisin toimiva rakennus on valmistunut 1910-luvulla alunperin rykmentin komentajan asunnoksi. Tämän lisäksi Upseerikerho hallinnoi kerhorakennuksesta parinsadan metrin päässä olevaa Teerisaarta, sillä sijaitsevaa Upseerikerhon saunaa, griillikatosta ja saaren muita rakennuksia.


Kerhon aterimet
Aiemmin, upseerin tultua hyväksytyksi upseerikerhon jäseneksi oli monessa upseerikerhossa tapana, että kerhoon hyväksytty uusi jäsen velvoitettiin hankkimaan kerholle itselleen omat nimikoidut aterimet.

Tätä mukavaa vanhaa perinnettä noudattaen Santahaminan Upseerikerhon kerhoravintolan paremmissa tilaisuuksissa käytetään edelleen myös aterimia, joihin on kaiverrettu jäsenen nimi ja sotilasarvo. Kannattaa siis kattauksissa joskus vilkaista hieman tarkemmin haarukoihin ja veitsiin, kenen upseerin aterimet ovat sattuneet itselle käyttöön.


50-vuotishistoriikki
Santahaminan Upseerikerhon historia 1955-2005 julkaistiin kerhon täyttäessä 50 vuotta vuonna 2005. 


Upseerikerhon tapa toimia
Upseerikerhon jäsenyyteen kuuluu ja on aina kuulunut hyvä ja asiallinen, upseerille sopiva käytös, kuten allaolevasta Johtokunnan järjestyssäännöstä kerhoravintolassa vuodelta 1991 voi päätellä.

Upseerikerholle myönnettyjä tunnustuksia:

Santahaminan Upseerikerholle on myönnetty sen perustamisesta alkaen useita eri sidosryhmien tunnustuksia. Merkittävimpiä näistä ovat erilaiset perinneristit, mitalit, plaketit,  viirit ja standaarit.

Sodanaikaisen 7.Divisioonan viimeinen komentaja kenraalimajuri Isaksson myönsi Santahaminan Upseerikerho ry:lle divisioonan perinneristin "Kalparistin" vuonna 1956.
Santahaminan Upseerikerholle myönnettiin Hopeinen Mittamiesplaketti n:o 140 vuonna 1988.