Valikko Sulje

Teerisaaren ja saunan historiaa

Teerisaari oli vielä venäläiskaudella ja aina 1960-luvulle asti saari ja kokonaan ilman maayhteyttä. Saari tunnettiin 1700- ja 1800-luvuilla nimellä Orrö. Myöhemmin, 1930-luvulla, saaren nimi on ollut myös Teirisaari.

Teerisaaren patteri

Santahamina linnoitettiin Krimin sodassa 1854-1855 tykistösaareksi. Saareen ja sen lähiluodoille rakennettiin sodan aikana ja heti sen jälkeen 12 tykkipatteria. Tykistöpattereita uusittiin sen jälkeen 1880-luvulla, jolloin Santahamina liitettiin osaksi Ahvenanmaalta Pietarin edustalle ja Viron rannikolle ulottuvaa Pietari Suuren mukaan nimettyä meririntamaa. Teerisaaren 1860-luvulla rakennettu tykkipatteri oli yksi näistä pattereista. Tykkipattereille johtivat päätiestä haarautuneet mukulakivetyt tykkitiet.

Teerisaaren v. 1862 valmistunut patteri oli Viaporin edustan viimeinen lukko, jossa Viaporin linnoituksen itäistä tulosuuntaa hallitsi neljä pronssitykkiä. Patterin tarkoituksena oli sulkea Laajasalon ja Santahaminan välinen Hevossalmi. Patteri sijaitsi saaren niemessä, tykkipiha maavallin suojassa. Vuoteen 1863 saakka Santahaminan kaikilla silloin seitsemällä petterilla oli yhteensä 55 tykkiä, joista 43 oli 30 naulan ja 10 kpl 24 naulan kanuunoita (Lähde: Marko Nieminen;Santahamina, MPK 2008).

Saareen oli myös suunniteltu ammuskellari ja ns. traverssi selkäpuolelle suojaksi täyttämällä rantamatalikkoa maalla, koska pieneen saareen rakennelmat eivät olisi muuten mahtuneet. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Sen sijaan saari toimi myös miinavarastona 1800-luvun loppupuolella. Teerisaaren patteri oli olemassa 1890 -luvulle asti, jolloin asetekniikan kehitys teki sen tarpeettomaksi. Viimeiset maininnat saarella olevista tykeistä ovat 1910-luvun alkuvuosilta.

152/22D,152 mm:n raskas venäläinen kanuuna mallia 1877, putkipaino 190 puutaa kiinteällä Durlacher-mallisella rannikkolavetilla, jollaisia Santahaminassakin oli 1800 -luvun lopulla 11 kpl.(Kuva: Sotamuseo, Suomenlinna). Näitä kanuunoita oli ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingissä yhteensä n. 115 kpl. Se oli rannikkolinnoituksen yleisin tykkimalli. Kanuunaa oli kahdella erilaisella lavetilla. Suurin osa tykeistä seisoi kiinteällä Durlacher-mallisella rannikkolavetilla. Osa tykeistä oli kuitenkin pinnapyörillä varustetuilla piirityslaveteilla. Ensimmäiset tykit saapuivat Krepost-Sveaborgiin 1880-luvulla Turkin sodan jälkeen. Ensimmäisen maailmansodan aikana osa meririntaman sisemmän linjan saarten 152 mm:n 190 puudan tykeistä siirrettiin maarintamalle. 

 Teerisaaren saunat

Korsusauna
Teerisaaren historia saunasaarena alkoi jo kun everstiluutnantit Harry Koivula ja Tuomas Lepistö sekä majuri Paavo Sirola rakensivat ensin omaan käyttönsä korsusaunan. Tästä saaren ensimmäisestä saunasta on  näkyvissä jälkiä vieläkin Teerisaaren vallin pohjoiskärjessä.

Nykyinen sauna
Teerisaaren nykyinen sauna rakennettiin 1950-luvun lopulla tai 1960-luvun alussa. Sen rakensi paikalleen Santahaminassa tuolloin asunut ja vuosina 1952-1959 JP2:ssa sekä UudJP:ssä komppanianpäällikkönä ja aliupseerikoulun johtajana palvellut kapteeni Juuso Lilja. Hän siirsi kavereineen Santahaminan Puhelinkeskuksen risteyksestä tuolloin puretun, vanhan venäläisten rakentaman puhelinkeskuksen hirret ja muuta materiaalia saareen ja teki niistä kalaporukan saunan nykyiselle paikalleen. Tuon puretun puhelinkeskuksen kivijalka on edelleen näkyvissä keskellä em. risteystä.

Saunan alkuperäisessä hirsikehikossa on edelleen selvästi nähtävissä, että hirret ovat alkujaan olleet aivan toisenlaisen rakennuksen osina ja että sauna on joko tehty kiireellä, tilapäiseen käyttöön tai ilman erityistaitoja. Salvokset eivät ole erityisen onnistuneen näköisiä ja hirsien päätkin ovat viimeistelemättömiä. Hirsistä tulee vaikutelma, että ne eivät oikein toisiinsa kunnolla sopineetkaan. Myös hieman oudolta näyttäviä jatkoksia ja paikkoja on seinissä havaittavissa. 

 

Saunalle ei hankittu rakentamisvaiheessa minkäänlaisia lupia, se vain rakennettiin. Yksityisen saunan olemassaolo valtion maalla aiheutti kuitenkin närää ja vaatimuksen että se on siirrettävä jonkun yhteisön hallintaan. Täksi yhteisöksi tuli heti alusta lähtien Santahaminan Upseerikerho r.y., joka onkin siitä lähtien hallinnut ja ylläpitänyt saunaa.

Teerisaaren saunan rakentaja kapteeni Juuso Lilja oli yksi neljästä Santahaminan Upseerikehon r.y.:n neljästä perustamiskirjan allekirjoittajasta toimien sen jälkeen kerhon varapuheenjohtaja ensimmäisessä johtokunnassa.  

Teerisaari oli aluksi kesäisin pylväiden varaan rakennetun polkusillan päässä pääsaaresta, talvella sinne pääsi jäitse. Polkusilta rakennettiin kesäisin koulutustyönä aina uudestaan jäiden vietyä sen mennessään. Saari yhdistettiin maakannaksella pääsaareen 1960-luvun loppupuolella. Kannasta levennettiin täyttömailla Herttoniemen metroradan työmaalta 1982. Upseerikerho teetti nykyisen, Santahaminan Venekerhon venetelakan kautta kulkevan tieuran kunnolla pohjustaen tieksi vasta vuonna 2005. 

Aluksi sauna muistutti välillä enemmän kalamajaa kuin saunaa. Vuonna 1991 sauna oli kuitenkin poikkeuksellisen kunnostuksen kohteena, kun siihen rakennettiin katettu kuisti, kattohuopa uusittiin, tehtiin puuvaja saunan takaseinälle, paneloitiin pukuhuone, uusittiin kiuas ja korjattiin piippua. Käytetyistä tiilistä tehtiin saunan yhteyteen muurattu grilli. Saunan kunnostusta johti teknikkokapteeni Tuomo Valkeajärvi, joka raportoi johtokunnalle talkootöitä tehdyn yli 200 tuntia. Tämän lisäksi Puolustusministeriön rakennustoimisto teki eräitä töitä, kuten mm. johti saunalle uuden kesäkäyttöön tarkoitetun vesijohdon.  

Vanha venäläinen rantapolku, joka alkaa kerhoravintolan rantalaiturin väliseltä tasanteelta ja johtaa rantaviivaa seuraten Teerisaareen, kunnostettiin 2005. Samana vuonna kaivettiin esiin Teerisaaren linnoituksen kivivalli, pohjustettiin ja kivettiin polkuja reunoilta sekä rakennettiin suuri grillikatos savustusuuneineen ja grilleineen. Töiden suunnittelijana toimi everstiluutnantti Jarmo Nieminen ja mestarina luutnantti Markku Virtanen. Talkooväkeä on ollut työvoimana kaikissa töissä. 

 

Upseerikerho hallitsee Teerisaaren saunaa, sen muita rakennuksia ja maa-alueita.  

Upseerikerho onkin jatkanut Teerisaaren kunnostamista vuosittain. Saareen on hankittu uusi uimalaituri ja lisätty saunalle aurinkosähkö. Vuonna 2014 uusittiin saunan löylyhuone lauteineen, lisättiin tuulensuojalevyt grillikatoksen eteläpäätyyn ja rakennettiin toinen grillipaikka. Vuonna 2016 korjattiin ja maalattiin saunan muuri, uusittiin saunan kiuas ja lisättiin grillikatoksen tuulensuojaa laudoittamalla etelänpuoleisen päädyn yläosa.