Valikko Sulje

Kerhoravintolan historiaa

Kerhoravintolana toimiva yksikerroksinen punatiilirakennus on valmistunut 1910-luvulla alunperin rykmentin komentajan asunnoksi, vaikkei enää tarkkaa tietoa olekaan siitä asuiko komentaja kuitenkaan rakennuksessa. Rakennuksen viereinen kerrostalo toimi upseeriston asuinrakennuksena.

Upseerien vanhaa asumishistoriaa (Lähde: Kommodori Aulis MInkkinen, Defensor Patriae 3/2010):

Helsingissä 30. päivänä kesäkuuta vuonna 1919 annetun Lain sotilasmajoituksesta 19§ määritti upseerien asuntoedun näin:

”Siellä, missä sotaväkeä on rauhan aikana jatkuvasti majoitettava, saakoon päällystö käytettäväkseen seuraavan määrän huoneita ja suojia:

  1. kenraali viisi asuinhuonetta, keittiön, halkovajan ja kellarin;
  2. kenraaliluutnantti tai kenraalimajuri neljä asuinhuonetta, keittiön, halkovajan ja kellarin;
  3. eversti, everstiluutnantti ja majuri kolme asuinhuonetta, keittiön, halkovajan ja kellarin, sekä
  4. kapteeni, luutnantti ja vänrikki kaksi asuinhuonetta, keittiön, halkovajan ja kellarin.

Samanlaisia majoitusetuja nauttikoot, vastaavan sotilasarvonsa mukaisesti, valtakunnan merisotalaitokseen kuuluvat tahi muutoin valtakunnan sotavoiman palveluksessa olevat upseerit.

Henkilö, jolla on luonansa vaimo tahi alaikäisiä lapsia, saakoon yhden asuinhuoneen sen lisäksi, mitä edellä on jokaisesta virka-arvoluokasta sanottu.

Sitä paitsi annettakoon upseerille riittävä tallisija heidän hallussaan olevalle, valtakunnan menosäännössä edellytetylle hevosmäärälle.”

Saman lain 24§ lisäsi vielä, että

”Majoitetuille on myöskin annettava heille luovutettujen huoneiden asianmukaiseen lämmittämiseen tarvittavat polttopuut sekä puita ruoan valmistamista ja pesua, sekä missä majoitettujen käytettävissä on sauna, sen lämmittämistä varten.

Tämän lisäksi ovat majoitetut oikeutetut pimeänä vuodenaikana saamaan vapaan valaistuksen kunkin paikkakunnan olosuhteiden mukaisesti.”

Hyvin olivat asiat, kun kruunu piti pojistaan huolta. Mukava oli kerholla istahtaa, kun sotilaspalvelija kantoi työsuhdepuita vaimokullan lämpimään lieteen.

Upseerikerhon ravintola toimi Santahaminan Upseerikerhon perustamisesta lähtien vuosina 1955-2002 aluksi pelkästään Santahaminan Upseerikerhon ravintolana,

Vuonna 2002 Toimiupseerien oma erillinen ravintola saarella lopetettiin ja sen toiminta yhdistettiin Upseerikerhon ravintolaan. Tuolloin ravintolatoiminnan pyörittämisestä alkoi vastata vastaperustettu Santahaminan Maanpuolustuskerho ry, jonka isänniksi tuli kolme yhdistystä: Santahaminan Upseerikerho ry, Pääkaupunkiseudun Päällystöyhdistys ry ja Kaartin Jääkärirrykmentin Kilta.

Keväällä 2020 historiassa kääntyi taas uusi lehti ja kerhoravintola palasi takaisin juurilleen, kun Santahaminan Upseerikerho osti ravintolan Santahaminan  Maanpuolustuskerholta.

Santahaminan kerhoravintola jatkaa nyt toimintaansa Upseerikerhon tilausravintolana.